Pohjoismainen transtutkimuksen konferenssi keräsi kansainvälisiä tutkijoita, aktivistejä ja taiteilijoita Tampereelle
Kahdeksannen kerran järjestetty Pohjoismainen transtutkimuksen konferenssi saapui Tampereelle helmikuun lopussa. Kolmipäiväiseen konferenssiin kuului tieteellisten artikkelien esittelyä, puheita ja taide-esityksiä.
Affective Activism -projektin ja Tampereen yliopiston järjestämä kahdeksas pohjoismaisen transtutkimuksen konferenssi From Transgender Rage To Trans Joy: Trans Studies Through Affective Lens pidettiin Tampereella 23.2.2023-25.2.2023. Teemana oli transihmisiin liittyvien aiheiden aiheuttamat tunteet ja reaktiot läpi vuosien. Näiden kautta käsiteltiin sekä transsukupuolisuuteen liittyviä tunteita, että teoreettista lähestymistapaa affektiteoriaan trans-näkökulmasta. Affektiteoria korostaa kehollisten kokemusten ja tunteiden merkitystä kulttuurin ja taiteiden tutkimuksessa.
Kolmipäiväinen konferenssi rakentui työpajoista, avainpuheista, ja taide-esityksistä. Joka päivä käynnissä oli kolme eri teemaa käsittelevää työpajaa, joihin sisältyi esitelmiä ja tieteellisiä presentaatioita sekä artikkelien esittelyä. Perjantaina näitä työpajoja ehdittiin järjestää kaksi kertaa. Yhden ihmisen oli mahdoton siten osallistua kaikkiin työpajoihin, mutta yleisöjakauman yleisän jakautuessa tasaisesi, oli jokaisessa työpajassa kosolti tilaa kysymyksille ja keskustelulle esitysten jälkeen. Torstaina käsiteltiin muun muassa muunsukupuolisten omaa ilmaisua. Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Vilja Jaaksi puhui muunsukupuolisuudesta ja androgyynisyydestä sosiaalisessa mediassa, ja siitä miten muunsukupuolisuudelle on muodustumassa määriteltyä estetiikkaa. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Sade Kondelin puolestaan käsitteli sukupuolitettua perinnevaatetusta ja muunsukupuolisten ihmisten kulttuurillista kuulumista vaatteiden kontekstissa. Kondelinin erityisaiheena oli karjalalainen vaatekulttuuri.
Perjantaina päivän avasi live-roolipelaamista ja pelaamista käsittelevä työpaja. Maltan yliopiston maisteriopiskelija Robin Longobardi Zingarelli esitteli kaksi tutkimustaan, ensimmäinen käsitteli muunsukupuolisuuden esiintymistä videopeleissä, ja toisessa käsiteltiin sukupuoli-identiteettiä pelaajahahmojen eli avatarien kautta. Uppsalan yliopiston tutkija Josephine Baird ja väitöskirjatutkija Kaya Toft Thejls esittelivät työtään live-roolipelien parissa, ja miten queer-pelaaminen voi antaa sekä pakokeinon rankalta todellisuudelta että auttaa löytämään omaa identiteettiä turvallisessa tilassa. Päivän toinen työpaja käsitteli taidetta ja kulttuurintutkimusta. Valokuvaaja ja tutkija Utu-Tuuli Jussila esitteli valokuvaprojektiaan muunsukupuolisten omakuvista, ja sen pohjalta tekemäänsä tutkimusta, koomikko ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Jamie MacDonald kertoi sekä tutkimuksestaan huumorin ja transsukupuolisuuden tiimoilta että työstään transsukupuolisena koomikkona. Päivän päätti tältä osalta MacDonaldin ja dosentti Lotta Kähkösen keskustelu heidän haastatteluprojektistaan.
Launtaina osallistuin työpajaan, jonka teemana oli trans-nautinto ja ilo. Kööppenhaminan yliopiston väitöskirjatutkija Tais B. Terletskaja aloitti päivän puhumalla nautinnon asemasta ja politiikasta trans/queer -kulttuurituotannoissa. Göteborgin yliopiston väitöskirjatutkija Dannie Milve puhui taas ”seksiteknologiasta” ja siitä, miten löytää oma paikka tuon teollisuudenalan stereotyyppien ja binäärisyyden keskeltä. Örebrön yliopiston lehtori Matilda ”Matt” Wurm ja Linköpingin yliopiston väitöskirjatutkija Theodor Mejias Nihlén kertoivat mittavasta tutkimuksestaan vähemmistöstressin ja vähemmistöilon ympärillä. Vähemmistöstressin määritelmä ja näkyvyys on huomattavasti suurempi kuin vähemmistöilon, ja Nihlen ja Wurm ovat muodostamassa kyselyiden ja haastattelujen kautta uutta määritelmää molemmille termeille.
Tieteen lisäksi paikalla oli lukuisia sukupuolivähemmistöihin kuuluvia taiteilijoita esittelemässä töitään. Torstaina Tampereen yliopiston kampuksen Cafe Aula & Toivossa nähtiin performanssi Whatever (you need), jonka takana olivat Mar Fjell ja Malin Arnell. Linnan kampuksen aulassa oli pienempiä taidenäyttelyitä koko konferenssin ajan, kuten taiteilija Aime Dabbadien valokuvanäyttely All Gender is Drag. Perjantaina konferenssin yhteydessä järjestettiin QUEER RAGE- tapahtuma ravintola Laternassa, jossa nähtiin monia esiintyjiä – mukaanlukien konferenssipuhujat Jamie MacDonald ja Josephine Baird. Lauantaina konferenssi päättyi ohjattuun kierrokseen ja keskusteluun valokuvataiteilija ja -aktivisti Del Lagrace Volcanon näyttelyssä Bodies of Resistance. Mittava valokuvanäyttely esitteli Del Lagracen valokuvia aina tämän nuoruudesta 1970–1990 luvulta nykypäivään, kuvien keskittyessä sukupuolen ja seksuaalisuuden presentaatioon ja kumouksellisiin itseilmaisuihin.
Konferenssissa oli enemmän nähtävää ja kuultavaa kuin pystyin aikatauluuni mahduttamaan, mutta se mitä näin ja koin oli mielenkiintoista, innostavaa ja inspiroivaa. Transtutkijoiden, aktivistien ja taiteilijoiden saumaton yhteistyö tuotti rikasta keskustelua, uusia näkökulmia ja turvallisen tilan jossa käsitellä sukupuolivähemmistöjen iloja ja suruja monesta eri suunnasta. Ei ole selvää koska konferenssi järjestetään uudestaan, mutta odotan innolla sen paluuta, järjestettiin se sitten missä tahansa.
Del Lagrace Volcanon näyttely Bodies of Resistance on esillä Tampereen taidemuseossa 4.2.2023-21.5.2023.
