Pääministeri ensimmäistä kertaa Helsinki Priden suojelijana – Sanna Marin: “Me olemme kaikki erilaisia, mutta samanarvoisia”
Kuvitus: Ida Alina Immonen
Helsinki Priden virallisiksi suojelijoiksi on valittu vuodesta 2002 alkaen henkilöitä, jotka ovat eri tavoin tukeneet tai tuoneet esille LGBTQIA+ -yhteisöä. Tänä vuonna suojelija on ensimmäistä kertaa Suomen pääministeri.
Helsinki Pride -tapahtuman juuret ovat Seta ry:n vuosijuhlien ja vapautuspäivien perinteessä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista yhteiskuntaa muistuttavan tapahtuman suojelijoiksi on valittu vuodesta 2002 alkaen kansanedustajia sekä eri puolueiden ministereitä, mutta tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helsinki Priden suojelija on Suomen pääministeri, Sanna Marin. Niin ikään ensimmäistä kertaa tänä vuonna koko valtioneuvostossa nostetaan Priden kunniaksi salkoon Pride-liput. Asiasta kertoi ensin Helsinki Pride -yhteisön blogi.
Helsinki Prideilla on jokin yhteinen, yleinen teema, joka koskettaa LGBTQIA+ -ihmisiä. Esimerkiksi vuonna 2002 teema oli työelämä ja suojelijana toimi tuolloin työministeri Tarja Filatov.
Filatov kommentoi teemaa Yle Uutisille avajaispäivänä sanoen, että usein ihmiset eivät edes uskalla perätä omia lakisääteisiä oikeuksiaan:
– Siinä tarvitaan yhteistä liikettä, jossa osoitetaan, että kyse on rakenteista ja ennakkoluuloista.
Useat teemoista koskettavat LGBTQIA+ -väkeä yhä maailmanlaajuisestikin. Vuonna 2006 Helsinki Priden teema rohkaisi tulemaan ulos kaapista. Tuon vuoden suojelija, vihreiden kansanedustaja Heidi Hautala toivoi, että Varsovassa rauhallisesti sujunut Pride-mielenosoitus merkitsisi käännettä parempaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksille Puolassa. Hautalan toive ei kuitenkaan näytä toteutuneen. Lisää Puolan nykytilanteesta voi lukea täältä.
Helsinki Priden järjestäjät ovat perustelleet tapahtuman suojelijan valintaa tämän LGBTQIA+ -yhteisön eteen tekemällä työllä. Esimerkiksi vuoden 2008 suojelija, vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki on aiemmin osallistunut Pride-tapahtumiin Riikassa ja Varsovassa tukeakseen Itä-Euroopan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumista. Ulkoministerinä 2010 toiminut Alexander Stubb teki mm. europarlamentissa aloitteen homofobian vastaisen päätöslauselman hyväksymiseksi.
Vihreiden kansanedustajana toiminut näyttelijä Jani Toivola on yksi eduskunnan historian ensimmäisen LGBTQIA+ -verkoston perustajista. Vuonna 2018, kun Toivola oli Helsinki Priden virallinen suojelija, hän totesi tapahtuman blogikirjoituksessaan, että avoimuus omasta identiteetistä voi altistaa syrjinnälle, väkivallalle tai vihapuheelle:
– Meidän täytyy tehdä lakkaamatta töitä sen eteen, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä tai piilottaa omaa tarinaansa, ja jotta jokaisella yhteiskunnassa olisi ääni ja mahdollisuus käyttää sitä. Sanoilla luodaan tulevaisuutta, joka kuuluu meistä jokaiselle.
Muita suojelijoita Helsinki Prideilla ovat olleet mm. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (2007), SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner (2011) sekä vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (2013). Ensimmäinen avoimesti seksuaalivähemmistöön kuuluva Helsinki Priden suojelija oli vuonna 2016 toimittaja ja vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig.
Vuonna 2017 Helsinki Pride -kulkueen kärjessä marssi kaksi rodullistettua: tapahtuman suojelija, Helsingin kaupungin apulaispormestari Nasima Razmyar sekä HeSeta ry:n puheenjohtaja Hassen Hnini. Razmyar totesi Iltalehden haastattelussa, että tämä itsessään on jo viesti siitä, että Suomi on muutoksessa eikä kyse ole enää enemmistö-vähemmistö -kysymyksistä, vaan kaikkien kysymyksistä.
Viime vuoden Helsinki Pride -tapahtuman suojelija Aino-Kaisa Pekonen otti puheessaan vahvasti kantaa Suomen translain tilanteeseen todeten harvan lain koskettavan yhtä paljon yksilön identiteettiä.
Pääministeri Sanna Marin on lupautunut toimimaan tapahtuman suojelijana myös vuonna 2021.
– Uudistamme translain itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi, parannamme intersukupuolisten lasten asemaa sekä muutamme laajasti lainsäädäntöä ja rakenteita tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tukevaksi. Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään, Marin toteaa Helsinki Pride -yhteisön julkaisemassa blogikirjoituksessaan.
