Pääkirjoitus: Uudesta translaista levitetään virheellistä tietoa

Pääkirjoitus: Uudesta translaista levitetään virheellistä tietoa

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on eilen antanut eduskunnalle esityksensä uudeksi, sukupuolen vahvistamista koskevaksi laiksi sekä esityksensä tiettyjen, aiheeseen liittyvien lakien muutoksista. Tätä uudistusta on odotettu jo 20 vuotta, sillä vaikka alkuperäinen translaki olikin aikanaan edistyksellinen, tiedettiin sen olevan puutteellinen heti sen voimaantulon jälkeen, erityisesti lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen osalta. Lakia on yritetty uudistaa useaan otteeseen, kampanjoita on toteutettu, poliitikkoja lobattu, vetoomuksia kirjoitettu ja viimeisimpänä on saatu eduskuntaan saakka kansalaisaloite, joka keräsi silmänräpäyksessä vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Kansalaisaloite luotiin siksi, että vaikka ensin Antti Rinteen (sd.) ja sittemmin Sanna Marinin hallitusohjelmissa luvattiin translain uudistus tälle kaudelle, katsottiin sen valmistuvan hitaasti ja sivuuttavan lasten ja nuorten oikeudet. Arvio oli oikea, sillä hallituksen esitys ei ole hallitusohjelmasta muuttunut: tietojärjestelmässä olevan, yksittäisen kirjaimen (ja vielä hetken henkilötunnuksen) muuttaminen sallitaan jatkossakin vain täysi-ikäisille. Hallituksen esitystä käsittelevän Kehrääjän uutisen löydät täältä.

Olisi luonnollista, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen äänenkannattajana toimivan lehden pääkirjoituksessa ensisijaisesti kritisoitaisiin hallituksen esityksen sisältämiä puutteita ja jopa nykytilaan verrattuna heikennyksiä, mutta tällä kertaa päätin lähestyä asiaa toiselta kulmalta, eli laista levitettävän, sekä tahallisen että tahattoman, virheellisen informaation kommentointiin. Asiavirheet toistuvat translakia koskevassa keskustelussa usein ja ne löytyvät useimmiten sosiaalisesta mediasta, konservatiivisten järjestöjen liikkeiden propagandasta taikka muiden, ideologisesti transihmisten aseman parannuksia vastustavien tahojen viestinnästä. Esitän asiat siinä järjestyksessä, että ensin tulee väite ja sitä seuraa korjaus.

Väite: Mahdollisuus juridisen sukupuolimerkinnän vahvistamiseen ilman lääketieteellistä korjausprosessia tarkoittaa, että kuka tahansa mieheksi syntymässä määritelty saa vahvistamisella automaattisen ja ehdottoman oikeuden osallistua naisten urheilusarjoihin ilman lääketieteellisiä toimenpiteitä.

Väite on virheellinen, sillä urheilujärjestöt päättävät itse sarjajaoistaan ja perusteista joilla jako tehdään.

Urheiluoikeuden professori Antti Aineen mukaan Suomen Urheiluliitto katsoo, että juridinen sukupuoli on tällä hetkellä ensisijainen tekijä määriteltäessä sitä, mihin sarjaan urheilija osallistuu. Professori Aineen mukaan osallistumiskriteereitä voi olla myös muita ja ne perustuvat kansainvälisten ja kansallisten lajiliittojen itse laatimiin sääntöihin ja lajiliitot voivat halutessaan päättää myös lopettaa jaottelun juridisen sukupuolen mukaisesti ja luoda uudet säännöt, kunhan ne ovat perusteltuja ja yhdenmukaisia kaikille.

Väite: Uusi laki mahdollistaa sen, että mies vaihtaa sukupuolimerkintänsä naiseksi ja saa siten automaattisen oikeuden tulla naisten sukupuolitettuihin tiloihin, kuten vessoihin tai pukuhuoneisiin.

Väite on virheellinen, sillä vaikka Suomen laissa on mainittu tiettyjä tiloja, jotka tulee tarjota erikseen miehille ja naisille, ei näihin pääsemisestä säädetä missään eikä täten juridinen sukupuoli estä tai oikeuta pääsyä tiettyihin tiloihin. Poikkeuksen muodostavat vankien ja tutkintavankien sijoittelut, joihin hallituksen esityksessä esitetään muutosta nykytilaan.

Hallituksen esityksessä todetaan muista kuin vankeuteen liittyvistä, sukupuolitetuista tiloista seuraavaa:


“Vankeus- ja tutkintavankeuslakia sekä poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettua lakia lukuun ottamatta Suomessa on voimassa vain yksittäisiä säädöksiä, joissa säädetään erillisten tilojen tarjoamisesta naisille ja miehille. Pääsyä kyseisiin tiloihin ei kuitenkaan säännellä, eikä yksittäisen henkilön oikeudellinen sukupuoli siten vaikuta tiloihin pääsyyn.“ (HE 189/2022, s. 67)

Väite: Jatkossa miesvangit voivat ilmoittaa olevansa naisia, jolloin heidät on pakko sijoittaa naisten osastolle muiden vankien turvallisuudesta huolimatta.

Väite on virheellinen siltä osin, että hallitus esittää oikeutta poiketa juridisen sukupuolen mukaan sijoittelusta silloin, kun se on tarpeen vangin itsensä tai muiden vankien turvallisuuden varmistamiseksi. Lähtökohtaisesti vangit toki tultaisiin jatkossa sijoittamaan juridisen sukupuolensa mukaisesti, mutta jos on syytä epäillä että sukupuoli on vahvistettu vilpillisesti tai jos vangin epäillään olevan vaaraksi muille, voidaan hänen sijoittamisessaan poiketa perussäännöstä. Asiasta kerrotaan tarkemmin esityksen sivuilla 52 – 54.

Väite: Hallituksen esityksen valmistelussa ei ole tehty sukupuolivaikutusten arviointia

Tämäkin väite on virheellinen. Sukupuolivaikutusten arviointi löytyy hallituksen esityksen sivuilta 66 – 67 otsikon “Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen” alta, jonka lisäksi aihetta sivutaan sitä edeltävässä osiossa sivuilla 65 – 66 otsikon “Yhteiskunnalliset vaikutukset” alla.

Väite: Uudistusta on valmisteltu salassa eikä vaikuttamismahdollisuuksia ole annettu

Kuten kaikki muutkin väitteet on tämäkin virheellinen. Hallituksen esityksen ollessa vielä luonnosvaiheessa se lähetettiin lausuntokierrokselle, johon kutsuttujen tahojen lisäksi kuka tahansa saattoi jättää omat kommenttinsa yksityishenkilönä, järjestönä, virastona tai muuna virallisena tahona. Lausuntoaika oli lähes kaksi kuukautta, 18.2. – 3.4.2022 ja lausuntonsa määräaikaan mennessä jättivät 104 tahoa, joista 8 oli yksityishenkilöiden jättämiä lausuntoja. (HE 189/2022, s. 83).

Yllä olevat väitteet toistuvat translakia koskevissa keskusteluissa kerta toisensa jälkeen, vaikka ne eivät pidä paikkaansa. Väitteet eivät pääasiallisesti ole tulkinnanvaraisia, joten toivottavasti näitä, selkeitä ja luotettavia lähteitä käyttämällä pystytään siirtämään keskustelu tosiasioihin. Valheellisen tiedon levittämisellä ei paranneta kenenkään asemaa mutta sillä voidaan lisätä sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa stigmaa ja sitä ei vuosikymmeniä vuoroaan odottanut vähemmistö ansaitse.

Kehrääjän päätoimittaja Julia Peltonen on osallistunut lainvalmistelun seurantaryhmään asiantuntijana sekä toiminut Oikeus Olla -kansalaisaloitteen vastuuhenkilönä.