“Miksi en saisi sanoa itseäni panseksuaaliksi?”

Artikkelin kuvituksena on panseksuaalien Pride-lippu.

24.5. vietetään panseksuaalien ja panromanttisten päivää (Pansexual & Panromantic Awareness Day). Oliver Tuhka Sirius on kohdannut paljon keskustelua biseksuaalisuuden ja panseksuaalisuuden välisistä eroista. Lopulta tärkeintä on olla välittämättä muiden mielipiteistä ja käyttää termiä, joka tuntuu omalta.

Mä tajusin ala-asteella, että mä tykkään tytöistä. Silloin luulin olevani itsekin tyttö (voi kuinka väärässä olin). Tykkäsin kuitenkin myös pojista, joten aloin kutsua itseäni biseksuaaliksi. Jossain kirjassa oli kerrottu, että on homoja, heteroita ja biseksuaaleja. En ollut homo enkä hetero, joten mun täytyi olla bi. Se ei kuitenkaan jostain syystä tuntunut yhtään omalta. En mä “tykännyt tytöistä ja pojista”, kuten se kirja oli opettanut biseksuaalien tykkäävän.

Mun paras kaveri kertoi mulle olevansa panseksuaali. Joku, joka tykkää ihmisistä sukupuolta huomioimatta. Se tuntui paljon enemmän omalta. Aloin käyttää sitä termiä. Panseksuaali oli paljon mukavampi laatikko mulle.

Kun aloin kyseenalaistaa sukupuoltani, aloin seuraamaan queer-yhteisöä somessa paljon tarkemmin. Katsoin YouTube -videoita ja selasin Tumblria, noin aluksi. Siihen aikaan eräs queer videontekijä teki sarjaa, jossa hän selitti määritelmiä erilaisille LGBTQ+ -termeille. Hän samalla selitti niiden eroja. Silloin mulle opetettiin, että biseksuaalit tykkäävät kahdesta tai useammasta sukupuolesta, ja panseksuaalit tykkäävät kaikista sukupuolista. Aloin käyttää näitä määritelmiä – ja kertoa niitä myös muille.

Vähän myöhemmin, kun kasvoin vanhemmaksi ja opin yhteisöstäni enemmän, aloin kyseenalaistaa, miksi me tarvitaan niin tarkkoja määritelmiä kaikille eri identiteeteille. Näin omalla somefeedilläni välillä isojakin tappeluita siitä, miten biseksuaalisuus on transfobista, tai miten panseksuaalisuus konseptina väittää etteivät biseksuaalit voi tykätä transihmisistä. Kumpikin oli väärässä. Samalla kiisteltiin näiden termien määritelmistä. Myös mun omaa identiteettiä panseksuaalina on kyseenalaistettu monien toimesta: “Miksi sun pitää keksiä jotain uusia termejä, kun sana biseksuaali on jo olemassa?”

Viime aikoina tämä keskustelu on onneksi kadonnut mun omalta feediltä. Keskustelu jatkuu kuitenkin edelleen, se on vain poissa mun omista silmistä. Mä sain rauhan tältä siinä vaiheessa, kun päätin, että muiden määritelmillä niiden omalle identiteetille ei ole mulle väliä. En enää seurannut porukkaa, jotka taistelivat tästä. Miksi mä en saisi sanoa itseäni panseksuaaliksi, vaikka se onkin osittain päällekkäinen termi biseksuaalin kanssa? Ja kuka mä olen määrittelemään muiden puolesta, mitä niiden itseään kuvailevat termit tarkoittaa?

Panseksuaalisuus on mulle sopiva termi. Se tuntuu oikealta. Vaikka mua on kyseenalaistettu, ja vaikka mun identiteetistä on tapeltu somessa, tajusin vasta pitkän ajattelun jälkeen, että ei mun tarvitse muuttaa itseäni muiden mielipiteiden takia. Myöskään muiden ei tarvitse välittää mun mielipiteistä tai ajatuksista niiden identiteetistä. Mulla kesti pitkään oppia, että sillä, mitä muut musta ajattelee, ei ole mitään väliä.