Laki muuttuu – pienkeräykset mahdollistavat LHBTIQA+ joukkorahoituksen

Kuvituskuva: Anton Stepnoy

Rahankeräyslain uudistus, joka on toteutettu edellisen hallituksen aikana, on astumassa voimaan 1.3.2020. Uusi laki joustavoittaa varainkeruuta järjestöille sekä mahdollistaa ilmoitusperusteiset keräykset myös yksityishenkilöiden muodostamille ryhmille. Yksityishenkilöiden muodostaman ryhmän tulee muodostua vähintään kolmesta henkilöstä ja keräyksen on oltava muodoltaan pienkeräys.

LHBTIQA+ -yhteisöissä varainkeruu on yleinen tapa tukea apua tarvitsevia

Varainkeruu, erityisesti keräyspalveluiden kuten GoFundMe, Ko-Fi ja Fundly, on ollut viime vuosina suosiotaan kasvattava kanava tuen tarpeessa olevien LHBTIQA+ -yhteisön jäsenten avustamiseen. Rahaa on kerätty muun muassa transihmisten terveydenhoitoon, kotoaan karkoitettujen LHBTIQA+ -nuorten vuokriin ja ruokarahaan sekä esimerkiksi työnsä seksuaalisuutensa tai sukupuolensa paljastumisen takia menettäneiden LHBTIQA+ -ihmisten taloudelliseen tukemiseen. Varainkeruu on ollut yleisempää ulkomailla, erityisesti Yhdysvalloissa, mutta käytäntö on jatkuvasti laajentumassa ympäri maailmaa, myös Suomessa. Suomessa ongelmana on ollut laki, joka ei ole mahdollistanut varainkeruuta samalla tavoin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Suomessa tilanne on hyvin erilainen kuin monessa muussa maassa, kuten Yhdysvalloissa, sillä Suomessa terveydenhuolto on lähtökohtaisesti maksutonta ja sosiaalitukijärjestelmä on huomattavasti kattavampi. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö Suomessa voisi olla tarvetta vastaaville rahankeräyksille, kuten tilanteissa joissa LHBTIQA+ -ihminen on menettänyt yllättäen työpaikkansa tai joissa sosiaalituen päätösten odottaminen saattaa olla mahdotonta. Tämän lisäksi on joitain terveydenhoidon osia, erityisesti transihmisten tarvitseman terveydenhoidon kohdalla, joita ei kateta osana julkista terveydenhoitoa ja jotka tästä syystä voitaisiin rahoittaa keräyksen avulla.

Pienkeräyksiä ilman rekisteröityä yhdistystä

Uusi rahankeräyslaki mahdollistaa pienkeräyksen myös yksityishenkilöistä koostuvalle, vähintään kolmen henkilön muodostamille ryhmille, joissa vähintään yksi henkilö on täysivaltainen ja loputkin täyttäneet 15 vuotta ja joilla on kotipaikka Suomessa. Pienkeräyksiin ei myöskään sovelleta yleishyödyllisyyden vaatimusta, vaan niillä voidaan kerätä rahaa myös muuhun tarkoitukseen. Pienkeräyksellä ei kuitenkaan saa kerätä rahaa elinkeinotoiminnan tukemiseen eikä oikeushenkilön varallisuuden kerryttämiseen, kertoo neuvotteleva virkamies Elina Rydman Sisäministeriöstä.

– Laissa kielletään siis oikeushenkilön varallisuuden kasvattaminen pienkeräyksellä, ei yksityishenkilön, Rydman tarkentaa.

Suomen laissa oikeushenkilöitä ovat juridisia henkilöitä, jotka muodostuvat ihmisten tai pääomien yhteenliittymästä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi yritykset, yhdistykset sekä säätiöt.

Pienkeräyksen rajana laissa on pidetty 10,000 euron kokonaissummaa, jonka lisäksi keräyksen voimassaolo on rajattu kolmen kuukauden kestoon. Pienkeräys ei vaadi rahankeräysluvan hakemista, vaan sen kohdalla käytetään ilmoitusmenettelyä. Sisäministeriön ohjeistuksen mukaan pienkeräyksissä menettelyksi riittää se, että keräyksen järjestäjä tekee ilmoituksen vähintään viisi arkipäivää ennen keräyksen alkamista. Sama kerääjä voi järjestää vuodessa korkeintaan kaksi pienkeräystä.

Uudet hakemukset voimassa toistaiseksi

Uusi laki poistaa rahankeräysluvista määräajat, jolloin keräysluvan saanut järjestö voi yhdellä luvalla kerätä toimintansa rahoittamiseksi rahaa jatkuvasti.

– Rahankeräyslupahakemukset, jotka tulevat vireille 1.3.2020 jälkeen ovat voimassa toistaiseksi, toteaa ylitarkastaja Tiina Mäkinen Poliisihallituksen Arpajaishallinnosta.

Mäkinen kertoo myös, että yleishyödyllisyyden kriteerit tulevat säilymään uudessa laissa samanlaisina kuin ne tällä hetkellä ovat. Rahankeräyksen kriteerinä tulee myös säilymään se, että keräyksen tuotot on kohdistettava yleishyödylliseen toimintaan. Mäkinen toteaa, että Suomeen rekisteröityneet, toiminnaltaan yleishyödylliset tahot voivat saada rahankeräysluvan, olettaen että kaikki muutkin kriteerit täyttyvät, mutta tarkentaa, että Poliisihallitus ei suostu tekemään tulkintoja etukäteen.

Lakimuutos suomalaisen LHBTIQA+ -yhteisön näkökulmasta

Rahankeräys ei ole vielä suomalaisessa LHBTIQA+ -yhteisössä yleistä, mutta se on yleistymässä. Esimerkiksi LHBTIQA+ ihmisoikeusjärjestö Seta ry järjestää jo tällä hetkellä toistuvia varainkeruita sekä oman toimintansa rahoittamiseksi että jäsenjärjestöjensä toiminnan tukemiseen. Jatkossa vastaavien keruiden järjestäminen tulee olemaan entistä helpompaa, sillä järjestöt kuten Seta voivat hakea itselleen pysyvän rahankeräysluvan ja toteuttaa varainkeruuta erilaisilla alustoilla. Pysyvästi voimassaoleva rahankeräyslupa voi myös madaltaa pienempien järjestöjen kynnystä hakea lupaa, sillä hakuprosessiin ei tarvitse varata resursseja toistuvasti.

Yksityishenkilöiden muodostamien ryhmien oikeus suorittaa pienkeräyksiä avaa yhteisölle monia uusia mahdollisuuksia. Tämä muutos mahdollistaa esimerkiksi kotoaan häädettyjen nuorten tukemiseksi järjestettävät pikakeräykset sekä pienimuotoisten terveydenhoidon toimenpiteiden joukkorahoituksen keräämisen. Suurin osa julkisen terveydenhoidon ulkopuolisista toimenpiteistä mahtuu pienkeräyksen rajauksen sisälle, mutta keräysajan rajaus kolmeen kuukauteen kuitenkin hankaloittaa suurten summien keräystä.

Kysyttäessä sekä Sisäministeriö että Poliisihallitus jättivät tulkinnan siitä, voisiko järjestö joka toimii yksinomaan esimerkiksi terveydenhoidon rahoituksen kerääjänä saada rahankeräysluvan. Todennäköisesti esimerkiksi kotoaan ajettujen sateenkaarinuorten apuna toimiva järjestö voisi saada pysyvän rahankeräysluvan, mutta pelkästään rahoitusta keräävä järjestö joutuisi hakemaan ennakkopäätöksen Arpajaishallinnolta.

Lähteet: Valtioneuvosto, Sisäministeriö ja sähköpostitse toteutetut haastattelut