Kirja-arvostelu: Sini Helmisen Sysi ei jätä kylmäksi

Viime vuoden keväänä lukemani Sini Helmisen Hurme (Myllylahti, 2021) jätti minuun todella lupaavan vaikutelman Helmisen Lujaverinen -trilogiasta. Niinpä saadessani mahdollisuuden lukea ja arvostella trilogian toisen osan, maaliskuussa ilmestyneen Sysin, tartuin tilaisuuteen välittömästi. Sysi ei tosiaankaan pettänyt, vaan edeltäjänsä tavoin luin sen lähes yhdeltä istumalta – tällä kertaa nauttien auringosta terassilla kylmä juoma toisessa kädessä.

Helminen onnistuu vangitsemaan lukijan kirjan mysteeriin jo ensimmäisessä luvussa, kun taiteentutkimuksen opiskelijoiden pikkujouluissa yksi juhlijoista löytyy kuolleena omituisista olosuhteista. Kun Halla pyydetään auttamaan sammunutta hänen sairaanhoitajakokemuksensa vuoksi, hän tajuaa: “Alvar on kylmä, kuin se olisi ollut kuolleena jo vuorokauden.”

Alvarin mysteerisestä kylmyydestä alkanut outojen kuolemantapausten sarja ei kuitenkaan pääty, ja pian yksi tuonelaan jo lähetetyistä kuolleista ei suostu jättämään Seelaa ja Hallaa rauhaan, vaan vaatii heidän apuaan murhaajan löytämisessä. Loppujen lopuksi 20-luvun larppiin soluttautuminen vaikuttaa ainoalta tavalta löytää murhaaja, ja siitä vasta mukaansatempaavien juonenkäänteiden sarja alkaakin.

Juoni ei kuitenkaan ole ainoa teoksessa hurmaava asia, vaan kenties jopa enemmän mielen päälle jäävät moniulotteiset, moraalisesti hyvinkin harmaat hahmot. Sysi herättelee lukijaa pohtimaan, kuinka paljon hyvä päämäärä oikeuttaa keinoja, joilla siihen pyritään, tai kuinka pitkälle voikaan mennä kostaakseen jonkun puolesta? Eikä pohdinta jää vain moraalisiin kysymyksiin – myös uusien suhteiden ja hahmojen punoutuminen juoneen herättää useitakin kysymyksiä heidän motiiveistaan.

Stepa on viimein alkanut seurustelemaan jo Hurmeessa ihailun kohteeksi päätyneen Kristianin kanssa, mutta Seela ei ole niin varma Kristianin aikeista parhaan ystävänsä kanssa. Stepalla on kuitenkin vaikeuksia nähdä asia Seelan kanssa samalla tavoin. Myös Utun ja Hallan ystävyys rakoilee Hallan osoittaessaan huolta Utun tulevasta sydänleikkauksesta nähtyään hänen ympärillään huolestuttavaa sinistä hehkua.

Lisäksi Seppo on palkannut Saarni et CO:hon uuden, ehkä liiankin innokkaan työntekijän auttamaan kasvaneen asiakasmäärän kanssa. Kenties eniten huolta aiheuttaa kuitenkin kuin tyhjästä paikalle tupsahtanut kiharapäinen Toni, uusi Hallan piirissä työskentelevä kalmaväkiläinen, joka vaikuttaa täysin välinpitämättömältä kaikkia kalmaväen sääntöjä kohtaan.

Sysi jatkaa Hurmeen tavoin juonenkäänteillä yllättämistä ja rakastettavilla, moniulotteisilla hahmoilla viihdyttämistä. Hyvää queer-representaatiotakaan ei teoksesta puutu. Jään odottamaan innolla trilogian kolmatta osaa ja sitä, minkälaisia yllätyksiä se tuo tullessaan.