Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija: Pakistanissa erityisesti naiset ja LHBTIQA+ -yhteisö vahvistavat identiteettiään Facebookissa

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija: Pakistanissa erityisesti naiset ja LHBTIQA+ -yhteisö vahvistavat identiteettiään Facebookissa

Rauha Salam-Salmaoui. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Viime vuosien aikana Pakistanin suosituimmaksi sosiaalisen median palveluksi noussut Facebook tarjoaa varsinkin naisille ja LHBTIQA+ -yhteisölle mahdollisuuden rakentaa omaa identiteettiä vapaammin, selviää Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Rauha Salam-Salmaouin väitöskirjasta. Oman identiteetin muodostamisen lisäksi erityisesti sateenkaarivähemmistöön kuuluvat pakistanilaiset käyttävät sosiaalista mediaa löytääkseen samaistuttavaa sisältöä, joka jää maan perinteisessä mediassa kertomatta. Facebook ja muut sosiaalisen median palvelut ovat monelle nuorelle aikuiselle myös tiloja tehdä yhteiskunnallista vaikuttamista sekä keino monipuolistaa uutistarjontaa.

Pakistanissa Facebookissa voidaan rakentaa sukupuoli-identiteettejä, selviää Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Rauha Salam-Salmaouin väitöksestä. Salam-Salmaoui tutki ”Constructing Gender Identities Multimodally: Young, middle-class Pakistanis on Facebook” -väitöskirjassaan nuorten keskiluokkaisten pakistanilaisnaisten ja -miesten keinoja käyttää visuaalisia sekä kielellisiä resursseja rakentaessaan sukupuoli-identiteettejään Facebook-postauksissa.

Salam-Salmaouin erityinen tutkimuskohde oli tarkastella kuinka pakistanilaisnaisten ja -miesten tavat esittää sukupuolta Facebook-postauksissa noudattavat – sekä toisaalta haastavat vallitsevia kielellis-sosiokulttuurisia normeja sekä pakistanilaisen yhteiskunnan sukupuolistereotypioita. Tämän lisäksi Salam-Salmaoui selvitti, miten Facebook alustana sekä mahdollistaa, että rajoittaa sukupuoli-identiteettien rakentumista.

Viime vuosina Facebookista on tullut Pakistanissa suosituin verkkoalusta, jolla ilmaista itseään moninaisin tavoin. Käyttäjämäärän (78,2 % miehiä ja 21,8 % naisia) kasvu on ollut huomattavaa etenkin aikavälillä tammikuu 2020 – tammikuu 2021. Suurin Facebookia käyttävä ikäryhmä Pakistanissa on 25–34-vuotiaat. Salam-Salmaouin mukaan tämä selittyy muun muassa nuorten aikuisten tarpeella saada tietoa ajankohtaisista ilmiöistä ja uutisista, jotka jäävät usein perinteisen median ulkopuolelle. Tällainen sisältö liittyy tyypillisesti poliittisiin, uskonnollisiin ja muihin, usein muita heikomassa asemassa oleviin vähemmistöryhmiin.

Salam-Salmaouin tutkimuksen tulokset osoittivat viestinnän moninaisuuden – Facebookista on tullut paikka, jossa sukupuolinormeja vahvistetaan, mutta samaan aikaan sen omaa identiteettiä tukeva vaikutus korostui marginalisoitujen ryhmien – kuten muun muassa LHBTIQA+ -yhteisön ja väkivaltaa kokeneiden naisten kohdalla tarjoamalla heille tilan, jossa hegemonisia diskursseja voi vastustaa. Salam-Salmaouin tulokset vahvistavat aiempia tutkimuksia, joiden tulosten mukaan sosiaalisessa mediassa voidaan samaan aikaan sekä vahvistaa, että kyseenalaistaa yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolieroja ja -stereotyyppejä – sekä myös hyötyä siitä itse taloudellisesti. Salam-Salmaoui nosti väitöskirjassaan esille, että esimerkiksi pakistanilaisnaisille Facebook ja muut sosiaalisen median alustat tarjoavat mahdollisuuden ryhtyä yrittäjiksi, ilmaista näkemyksiään turvallisemmaksi koetussa tilassa sekä verkostoitua muiden naisten kanssa.

Viestinnän moninaisuus näkyy Salam-Salmaouin tutkimustuloksessa hyvin myös pakistanilaisen LHBTIQA+ -yhteisön kohdalla – seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt muun muassa hyödyntävät sosiaalista mediaa kiertääkseen kulttuurisesti asetettuja rajoituksia paljastamatta omaa vähemmistöstatustaan. Salam-Salmaoui tuo lisäksi esille tutkimuksessaan, että moni seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva pakistanilainen löytää sosiaalisesta mediasta itselleen samaistuttavaa sisältöä – viime vuosina pakistanilaiset sisällöntuottajat ja ohjaajat ovat käyttäneet Netflixin, HBO:n ja Amazon Primen kaltaisia vaihtoehtoisia alustoja tuodakseen esille varsinkin perinteisestä ja heteronormatiivisesta sukupuolikäsityksestä poikkeavia tarinoita. Tutkimuksessa mainitaan, että tämä muutos johtuu vaihtoehtoisten alustojen sisällöntuottajien tietynlaisesta vapaudesta kertoa tarinoita, jota on muuten rajoitettu Pakistanin valtion sensuurin vuoksi.