Ihmisoikeusjärjestöjen viimeisin selvitys Uzbekistanin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanteesta herättää huolta
Kuva: Phil Bae
Kolme kansainvälistä järjestöä, International Partnership for Human Rights, Association for Human Rights in Central Asia ja Eurasian Coalition on Health, Rights, Gender and Sexual Diversity ovat julkaisseet yhteistyössä tuoreen selvityksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumisesta Uzbekistanissa. Selvityksessä tuodaan esille huoli merkittävistä ihmisoikeusrikoksista entisessä neuvostomaassa, jossa miesten välinen suostumuksellinen seksi on edelleen vankeusrangaistuksen uhalla kriminalisoitu. Ihmisoikeusjärjestöt käsittelevät selvityksessään lisäksi muun muassa maan seksuaaliterveyspalveluiden parissa esiintyvää yksityisyydensuojan laiminlyöntiä sekä LHBTIQA+ -yhteisöön kohdistettua poliisiväkivaltaa.
International Partnership for Human Rights (IPHR):n yhteistyössä Association for Human Rights in Central Asia (AHRCA):n ja Eurasian Coalition on Health, Rights, Gender and Sexual Diversity (ECOM):n kanssa teettämästä selvityksestä ilmenee, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat alttiita raa’alle väkivallalle, vainolle, vangitsemiselle ja syrjinnälle Uzbekistanissa. Ihmisoikeusjärjestöjen huolta herättää erityisesti Uzbekistanin sateenkaariyhteisöön kohdistuva poliisiväkivalta sekä seksuaaliterveyspalveluiden – erityisesti HIV-positiivisille tarkoitettujen palveluiden piirissä esiintyvä yksityisyydensuojan laiminlyönti. Selvityksestä uutisoi aiemmin PinkNews.
IPHR:n, AHRCA:n ja ECOM:n selvityksessä nostetaan esille myös transihmisiin kohdistuva väkivalta ja sen uhka – taustalla vaikuttavat muun muuassa yhteiskunnallinen ja uskonnollinen homo- ja transvastaisuus, poliittinen ilmapiiri sekä epäluottamus länsimaita kohtaan, joiden kulttuurisena ilmiönä LHBTIQA+ -yhteisö ja -aktivismi nähdään yleisesti. Uzbekistanin hallitus on toistuvasti kieltäytynyt dekriminalisoimasta homoseksuaalisuutta vetoamalla esimerkiksi islaminuskoon, jonka se perustelee olevan yhteensopimaton niin kutsuttuun LHBT -ihmisten elämäntyyliin.
Viranomaiset vetoavat lisäksi HIV:n leviämisen torjuntaan perustellessaan haluttomuuttaan dekriminalisoida homoseksuaalisuus – HIV-positiivisuuteen liittyy maassa voimakasta häpeää ja monet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat – varsinkin homo- ja bimiehet pelkäävät hakeutua seksitautitesteihin ja HIV-positiivisille suunnattuihin terveyspalveluihin, sillä eivät halua paljastaa identiteettiään terveydenhoidon ammattilaisille. Pelko hakeutua seksuaaliterveyspalveluihin liittyy selvityksen mukaan potilaan puutteelliseen yksityisyydensuojaan varsinkin HIV-positiivisten hoidon tapauksessa. Selvityksen toteuttaneet ihmisoikeusjärjestöt mainitsevat olevansa tietoisia tapauksista, joissa HIV-keskuksen henkilökunta oli ilmoittanut HIV-positiivisille henkilöille, että mikäli he eivät palaa nopeasti rekisteröitymistä varten, heidän tietonsa välitetään poliisille. Selvityksen laatineiden järjestöjen tietojen mukaan HIV-keskuksen henkilökunta uhkailee toisinaan homo- ja bimiehiä heidän seksuaalisuudestaan ja HIV-statuksestaan kertomisella eteenpäin heidän perheilleen ja sukulaisilleen.
Human Rights Watch (HRW):n viimeisin raportti tukee IPHR:n, AHRCA:n ja ECOM:n selvityksessä esitettyjä huolenaiheita. HRW kertoo Uzbekistanin ihmisoikeustilannetta käsittelevässä raportissaan erityisesti homo- ja bimiesten ihmisoikeuksien heikosta toteutumisesta miesten välisen suostumuksellisen seksin kriminalisoinnista johtuen. Rikoslain maan neuvostomenneisyyden jäänteenä pidetyn artikla 120:n mukaan miesten välisestä, suostumukseen perustuvasta seksistä voidaan tuomita enintään kolmen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen. Uzbekistan on Turkmenistanin lisäksi ainoa entisen Neuvostoliiton maa, jossa artikla 120 löytyy edelleen rikoslainsäädäntöstä.
”Homoseksuaalisuuden dekriminalisointia ei ole harkittu, koska HIV:n leviämisen torjunta on pakottava tarve”, vastasi Uzbekistanin hallitus lyhyesti Yhdistyneiden kansakuntien (YK) taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien komitealle (CESCR) syyskuussa vuonna 2020, kun Uzbekistanin valtiota pyydettiin kuvailemaan maassa tehtyjä toimenpiteitä homojen, lesbojen, biseksuaalien, transsukupuolisten ja intersukupuolisten syrjinnän torjumiseksi liittyen heidän pääsyynsä terveydenhuoltoon, työhön, asumiseen, koulutukseen sekä selittämään millaisiin toimiin viranomaiset ovat ryhtyneet, jotta homoseksuaalisuus dekriminalisoitaisiin.
HRW kertoo, että Uzbekistanin poliisi soveltaa rikolainsäädännön artikla 120 myös kiristääkseen ja uhkaillaakseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, joita voidaan asettaa lopulta tekaistuun syytteeseen esimerkiksi seksipalveluiden myynnistä. Pidätetyiltä henkilöiltä voidaan kiristää rahasummia väkisin kaapista ulos lähipiirille vetämisen uhalla. Oman seksuaalivähemmistöön kuulumisen tai transsukupuolisuuden paljastuminen perheenjäsenille ja tuttaville on merkittävä riski kohdata kunniaväkivaltaa, IPHR:n, AHRCA:n ja ECOM:n selvityksessä sanotaan.
IPHR:n, AHRCA:n ja ECOM:n selvityksestä ilmenee etteivät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ole turvassa myöskään verkkoympäristössä – eräs tyypillinen LHBTIQA+ -yhteisöön kohdistuva viharikoksen muoto verkossa on doxxaaminen, eli uhrin henkilö- ja yhteystietojen levittäminen luvatta eteenpäin vahingoittamistarkoituksessa. Selvityksessä tuodaan esille, että Uzbekistanissa toimii useita järjestäytyneitä homo- ja transvihamielisiä ryhmiä, jotka tarkoituksella etsivät LHBTIQA+ -yhteisöön kuuluvia henkilöitä kohdistaakseen heihin väkivaltaa. Viharikosten yleisyydestä huolimatta, Uzbekistanin lainsäädäntö ei tunnusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuulumista viharikoksen kriteerien täyttymisen tunnusmerkiksi.
Uzbekistanin 22.2.2021 julkaisemassa uudistetun rikoslainsäädännön luonnoksessa rikos miesten välisestä seksistä säilytetään sanamuoto ennallaan uudessa artiklassa 154. Viranomaisilla on vielä mahdollisuus poistaa rikosnimike ja tuoda Uzbekistan lähemmäksi kansainvälisten ihmisoikeussitoumuksiensa kunnioittamista, IPHR, AHRCA ja ECOM painottavat selvityksessään.
