Enemmistö kuntavaalien poliisiehdokkaista vastustaa Pride-liputuksia

Kuvituskuva: Tinksu Wessman

Enemmistö vuoden 2021 kuntavaaleissa ehdolla olevista niin sanotuista poliisiehdokkaista vastustaa kuntien Pride-liputuksia. Toisaalta enemmistö poliisiehdokkaista katsoo, että yhtäläiset oikeudet myös seksuaalivähemmistöille ovat hyvä ja tärkeä asia.

Vuoden 2021 kuntavaalien vaalikoneissa on nähty laajalti LHBTIQA+ -aiheisia kysymyksiä. Näistä yleisin on ollut kysymys kuntien ja kaupunkien Pride-liputtamisesta, jonka lisäksi on kysytty muun muassa sitä, ovatko homo- ja lesboparien yhtenäiset oikeudet hyvä vai huono asia. Kehrääjä tutki poliisin palveluksessa työskentelevien kuntavaaliehdokkaiden vastauksia kolmen vaalikoneen (Yle, Iltalehti ja Helsingin Sanomat) LHBTIQA+ -aiheisiin kysymyksiin. Ehdokastietojen lähteenä toimii poliisien ammattiliitto SPJL:n julkaisema lista sen jäsenistä, jotka ovat ehdolla vuoden 2021 kuntavaaleissa. Puolueista ehdokkaat edustivat ainoastaan puoluekentän oikeaa laitaa enemmistön (50%) ollessa kokoomuksen ehdokkaita, perussuomalaisten (41,7%) muodostaessa toisiksi suurimman ja keskustan muodostaessa pienimmän (8,3%) ryhmän.

“Liputtaminen menettää tarkoituksensa mikäli joka päivä liputetaan jotakin”

Ylen vaalikoneeseen olivat vastanneet kaikki ammattiliiton sivuilla listatut ehdokkaat. Vaalikoneen liputusta koskeva kysymys oli seuraavanlainen: “Kuntani pitää järjestää liputus Pride-tapahtuman kunniaksi.”

Ehdokkaista suurin osa (66,7%) vastusti Pride-liputusta, joskin enemmistö vastustajista ei ollut kannassaan ehdoton. Pride-liputusta vastusti täysin joka neljäs kyselyyn vastannut ehdokas. Yksi liputusta vastustavista ehdokkaista katsoi liputtamisen määrän kasvattamisen heikentävän liputtamisen merkitystä.

– Liputuspäiviä on riittävästi. Olisi paljon muitakin aiheita mitä voisi liputtaa, mutta liputtaminen menettää tarkoituksensa mikäli joka päivä liputetaan jotakin.

Poliisiehdokkaista joka kolmas ilmoitti kannattavansa Pride-liputuksia. Liputusta kannattavista liputuksen kanssa täysin samaa mieltä oli kuitenkin vain joka kuudes. Eräs liputusta kannattava poliisi kuvaili kantaansa seuraavasti:

– Kaikenlainen liputtaminen on Suomessa vielä kovin vähäistä, pakollisia liputuspäiviä jos ei huomioida. Pride-liputus voisi olla yksi liputusaihe.

“Ei heteroiden taikka homojen asemaa tarvitse korostaa”

Iltalehden vaalikoneeseen olivat vastanneet kahta ehdokasta lukuun ottamatta kaikki ehdokkaat. Iltalehden vaalikoneessa ehdokkaille esitettiin seuraava väittämä: “Kannatan vuosittaista Pride-viikon sateenkaariliputusta kunnassani”.

Vaalikonevastauksissa negatiiviset vastaukset olivat huomattavasti positiivisia yleisempiä, mutta eivät yhtä suurissa määrin kuin Ylen vaalikoneessa. Tulosta voi selittää muun muassa neutraalien vastausten huomattava määrä (40%), jonka vastanneista osan voidaan katsoa suhtautuvan tarkennuksensa perusteella negatiivisesti liputtamisen ajatukseen. Esimerkiksi yksi neutraalin vastauksen jättäneistä tarkensi vastaustaan toteamalla, että hänestä sekä heteroiden että homojen asiat ovat Suomessa hyvin ja liputus korostaisi homojen asemaa.

– Ei heteroiden taikka homojen asemaa tarvitse korostaa sen kummemmin, Suomessa molempien asema hyvällä mallilla.

Vaalikonevastauksissa negatiivisen vastauksen antoi joka toinen poliisiehdokas. Väittämän kanssa täysin eri mieltä oli joka kymmenes ehdokas ja 40 prosenttia katsoi olevansa jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa. Eräs jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa olevaksi ilmoittautunut ehdokas oli hyvin samoilla linjoilla neutraalin vastauksen antaneen kanssa.

– Miksi pitäisi? Päivää voidaan viettää ilman liputustakin. Ei kaikkia suuntautumisia muutenkaan liputeta. Miksi nostaa yksi ylitse muiden?

Iltalehden vaalikoneessa vain yksi ehdokas kannatti Pride-liputtamista.

“Kannatan kansalaisten tasa-arvoista kohtelua”

Helsingin Sanomien vaalikonekysymys poikkesi merkitsevästi Ylen ja Iltalehden kysymyksistä sekä itse kysymyksenä että siihen saatujen vastauksien osalta. Helsingin Sanomien väittämä “On hyvä asia, että homo- ja lesbopareilla on samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla” ei kysy asiaa, joka olisi kunnallisen päätäntävallan alla, mutta antaa käsityksen ehdokkaan yleisestä asenteesta seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Helsingin Sanomien vaalikoneeseen vastasivat yhtä ehdokasta lukuun ottamatta kaikki poliisiehdokkaat.

Poliisiehdokkaista vain yksi katsoi, että yhtäläiset oikeudet heteroparien ja homo- ja lesboparien välillä ovat huono asia ja asiassa neutraalin vastauksen antoi myös vain yksi ehdokas. Valtaosa, 81,8 prosenttia, katsoi yhtäläisten oikeuksien olevan hyvä asia.

Positiivisen kannan ottaneista enemmistö oli jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, kun taas noin joka neljäs oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Eräs täysin samaa mieltä ollut ehdokas täydensi vastaustaan seuraavasti:

– Hyvä vanhemmuus kumpuaa vanhempien hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Sillä ei ole merkitystä mitä sukupuolta vanhemmat ovat, heillä tulee olla samat oikeudet vanhempina.

Poliisien ja Pridejen yhteistyö puhututtaa maailmalla ja Suomessa

Poliisiehdokkaiden kielteinen suhtautuminen Pride-liputuksiin vaikuttaa olevan ristiriidassa poliisin toiminnan kanssa, siltä osin kun poliisi on organisaationa koettanut näyttäytyä Pride-tapahtumien kannattajana. Vuonna 2017 poliisi osallistui ensimmäistä kertaa Suomen suurimpaan Pride-tapahtumaan, Helsinki Prideen, virka-asussa. Poliisit osallistuivat Prideen osana yhdenvertaisuusvaltuutetun järjestämää rekkaa ja olivat myös mukana viranomaisten yhteisen infopisteen toteutuksessa kulkueen jälkeen. Vuoden 2017 jälkeen poliisi ei ole organisaationa osallistunut kulkueisiin, mutta poliisit ovat toistuvasti vakuuttaneet, että LHBTIQA+ -aiheet on otettu poliisissa vakavasti.

Toukokuussa Suomessa nousivat esiin sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa tunnetun oululaisen poliisin Priden vastaiset kommentit. Oulu Pride ry:n tiedotteen mukaan vihapuheeksi tulkittavista kommenteista on tehty rikosilmoitus. Oulu Pride on aikaisemmin tehnyt yhteistyötä Oulun poliisin kanssa, ja yhdistys kertoo, että kyseinen vihapuhetapaus vähentää luottamusta poliisiin sekä lisää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajien turvattomuutta seudulla. Oulu Pride ry on toivonut Oulun poliisin irtisanoutuvan kommenteista, mutta Oulun poliisilaitos ei Iltasanomien mukaan ota kantaa asiaan.

Yhdysvalloissa New Yorkin Priden järjestäjät ilmoittivat vastikään, että virka-asuiset poliisit eivät jatkossa ole tervetulleita Pride-kulkueeseen. Kielto on voimassa ainakin vuoteen 2025 saakka. Them.-julkaisun mukaan järjestäjät halusivat kunnioittaa sitä, että Pride-liike alkoi juurikin poliisiväkivaltaa vastustavista Stonewallin mielenosoituksista. Them. nostaa myös esiin, ettei LHBTQIA+ -yhteisöön kohdistuva poliisiväkivalta ole jäänyt menneisyyteen – julkaisun mukaan esimerkiksi vuoden 2017 New York Prideilla pidätettiin 12 Priden osallistujaa. Tämä on lisännyt yhteisön epäluottamusta poliisivoimiin ja niiden edustajiin myös New Yorkissa.