Elina Gustafsson avaa elämäntarinaansa uudessa kirjassa: “Se, ettei voi olla oma itsensä, vaikuttaa urheilu-uraan”

Kuvitus: Aliina.

Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa naisparin kanssa ihastuttanut ex-nyrkkeilijä Elina Gustafsson peräänkuuluttaa sallivampaa kulttuuria urheiluun. Jututimme Gustafssonia vastikään ilmestyneen elämäkerran tiimoilta.

Reilu vuosi sitten urheilu-uransa lopettanut nyrkkeilijä Elina Gustafsson on tullut monelle tutuksi viimeistään tänä syksynä. Toimittaja ja kirjailija Ulla-Maija Paavilainen tallensi 29-vuotiaan Gustafssonin tähänastisen elämäntarinan kirjaksi, ja teos Rohkeudella Elina Gustafsson (2021, Otava) saapui kirjakauppojen hyllyille syyskuussa. Kirja on ehtinyt jo saada tunnustusta, sillä queer-opiskelijoiden yhdistys Qaareva palkitsi teoksen järjestämässään Queer Gaalassa vuoden queer-tietokirjaksi. Kehrääjän toimittaja haastatteli Gustafssonia hyvän vastaanoton saaneen kirjan tiimoilta.

– Siis aivan tosi paljon on tullut palautetta. Joka päivä mä avaan kymmeniä viestejä siitä. On ihanaa, että se on jotenkin iästä riippumaton, tavallaan toi kirja on kaikille. Siellä on niin paljon tarttumapintaa ja asioita, joihin pystyy samaistumaan. Tosi paljon on viestejä, joissa kerrotaan, että kirja on antanut inspiraatiota, voimaa ja toivoa, Gustafsson riemuitsee.

Gustafssonin mukaan kirjaan ovat tarttuneet myös monet sellaiset, jotka eivät ole lukeneet kymmeneen tai viiteentoista vuoteen kirjoja. Paljon on tullut kiitosta tarinan rohkeasta ja rehellisestä jakamisesta. Paavilaisen apuna kirjoittaessa olivat Gustafssonin äänittämät päiväkirjanauhat, joiden avulla kirjaan saatiin kuvattua aidot tunnetilat ja mietteet.

– Mä olin sitä mieltä, että jos tekee elämäkerran, niin miksi silottelisi sitä kauheasti. Olen tosi rehellinen ja avoin muutenkin, niin sitten myös sen kirjan pitää olla. Ja jos sen nimi on Rohkeudella, niin mä ajattelin, että sen on myös oltava rohkeudella tehty, Gustafsson toteaa.

Kehän sisällä jotain muuta kuin oma itsensä

Rohkeutta on vaatinut erityisesti urheilijuuden ja omana itsenään olemisen yhteensovittaminen. Gustafsson on itse hyväksynyt seksuaalivähemmistöön kuulumisensa lopulta jo nuorena, ja ollut aiheesta avoin lähipiirilleen. Urheilijana vastaan on tullut kuitenkin tilanteita, joissa seksuaalinen suuntautuminen on esitetty negatiivisena asiana.

Elämäkerrassa kuvataan tilannetta, jossa Gustafssonin valmentaja pyytää istumaan alas ja juttelemaan. Valmentaja oli huolestunut Gustafssonin osallistumisesta Miss Gay Finland -kilpailuun esimerkiksi sponsoreiden takia. Hänen mukaansa neljän seinän sisällä, hiljaa itsekseen, Gustafsson voi olla mitä on. Muuten täytyisi olla varovaisempi. Arvokisoihin sateenkaaren väreissä loistavat polvisukat eivät saaneet Gustafssonin jaloissa tulla, sillä valmentajan mielestä kehä olisi väärä paikka ottaa kantaa. Gustafsson itse ei hyväksynyt valmentajan asennetta. Hän päätti, ettei halua kenenkään muun joutuvan kokemaan samanlaista kohtelua.

Joka tapauksessa Gustafsson kokee, että hänen urheilu-uransa aikana seksuaalivähemmistöjen huomioiminen urheilupiireissä on mennyt eteenpäin. Hän on ollut toki itse viemässä asiaa eteenpäin olemalla ensimmäinen, ja ainoa, avoimesti seksuaalivähemmistöön kuuluva suomalainen huippunyrkkeilijä. Harvassa edustus on myös muiden lajien kohdalla. Suomalaisurheilijoiden joukossa avoimesti homoja on yhden käden sormella laskettava määrä, ja urheilijana kaapista ulos tuleminen ylittää yhä uutiskynnyksen. Uran aikana seksuaalisuus vaikutti hänen valmennussuhteisiinsa.

– Seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuta urheilu-uraan mitenkään, mutta se, ettei voi olla oma itsensä, vaikuttaa urheilu-uraan. Varsinkin kun tähtää huipulle ja erot on tosi pieniä. Jos siellä on joku ristiriita, arvoristiriita tai skisma  jostain sun ja valmentajan luottamussuhteessa, sehän heijastuu.

Gustafsson painottaa valmentajien suurta vastuuta. Ympäristön ja ilmapiirin tulisi olla kaikille turvallinen ja salliva ilman pukukoppipuheita tai homottelua. Seksuaalivähemmistöjen lisäksi Gustafsson nostaa esiin muunsukupuoliset ja transihmiset, joiden asema urheilumaailmassa on tällä hetkellä jopa vielä heikompi.

Kuvitus: Aliina.

Tanssia ja uusia tuulia

Esikuvana toimiminen ei Gustafssonin osalta kuitenkaan ole vielä ohi, vaikka ura huippu-urheilijana onkin päättynyt. Äskettäin loppuneella Tanssii tähtien kanssa -kaudella Gustafsson tanssi Ansku Bergströmin kanssa ohjelman ensimmäisenä samaa sukupuolta olevana tanssiparina. Suomalaisen televisiohistorian tekeminen oli Gustafssonille tärkeää. Hän kertoo olleensa televisiossa sellainen representaatio, jota hän olisi itsekin lapsena kaivannut.

Viestit pienten lasten vanhemmilta, joissa kerrotaan Elinan ja Anskun olleen heidän lempiparinsa, ovat lämmittäneet. Aiemmin samaa sukupuolta olevia pareja on nähty ohjelmassa vain parinvaihtoviikoilla, ei koko kauden ajan. Ohjelma kuitenkin osasi myös yllättää, sillä viimeisimmällä kaudella, Gustafssonin jo tiputtua, tällaisia pareja oli parinvaihtoviikon jaksossa jopa kuusi kappaletta.

Tanssimisen jälkeen kalenteri on täyttynyt esimerkiksi uuden asunnon järjestelystä ja eri kaupungeissa kiertämisestä Rohkeudella-kirjan esittelyn ja lukijoiden tapaamisen merkeissä. Nyrkkeily näkyy Gustafssonin elämässä valmentamisena, mutta enää hän ei tarvitse nyrkkeilyä saadakseen hyväksyntää muilta ihmisiltä. Gustafsson riittää itselleen juuri sellaisena kuin on, ja voi elää rohkeasti, vapaana.