5 faktaa aromanttisuudesta

Aromanttisuus tarkoittaa romanttista suuntautumista, jossa ihminen ei tunne romanttista vetoa tai rakkautta koskaan, kokee niitä harvoin, tai niiden kokeminen vaatii tietyt olosuhteet. Aromanttisuus on romanttisen spektrin vastine aseksuaalisuudelle, joka tarkoittaa seksuaalisen vedon kokemattomuutta.

17.-23.2 on aromanttisuustietoisuusviikko (Aromantic Awareness Week), joten se on hyvä aloittaa tietoisuuden levittämisellä. Tässä siis viisi faktaa aromanttisuudesta sekä aromanttisista ihmisistä:

1. Se on olemassa.

On surullista joutua aloittamaan tämä lista vakuuttelulla aromanttisuuden olemassaolosta, mutta yhteiskuntamme on erittäin romanssikeskeinen ja perusoletus on, että jokainen ihminen joko löytää romanttisen elämänkumppanin tai epäonnistuu etsinnässä. Tämän vuoksi monelle voi olla vaikeaa kuvitella, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät ihastu tai rakastu, mutta maailma on täynnä erilaisia ihmisiä, eikä aromanttisuuden ymmärtämättömyys ole pätevä syy väittää, ettei sitä olisi olemassa.

2. Se ei ole yhteiskunnallisesti hyväksyttyä.

Ei ole olemassa lakeja, jotka kieltävät aromanttisuuden tai vaativat kaikkien olevan romanttisissa parisuhteissa, mutta syrjintää voi esiintyä muuallakin kuin lainsäädännössä. Tuolla logiikalla homofobiakin olisi kadonnut Suomesta vuonna 2017, kun tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan.

Yhteiskunnassa on vahva romanssin ja parisuhteiden perusoletus, niitä pidetään universaaleina haluina ja tavoitteina jokaisessa maailman kulttuurissa. Romanttista rakkautta kutsutaan “enemmän kuin ystävyydeksi”, siihen liittyviä juonia tungetaan kirjoihin ja elokuviin silloinkin, kun ne eivät tarinoihin sovi ja on mahdotonta kuunnella radiosta musiikkia yli 15 minuuttia kuulematta vähintään yhtä siitä kertovaa kappaletta.

3. Se ei tarkoita samaa kuin tunteettomuus tai moraalittomuus, eikä se ole sairaus.

Monet aromanttiset ihmiset ovat lämpimiä, välittäviä ja empaattisiakin. Romanttisten tunteiden kokemattomuus ei tarkoita, että platonisetkin puuttuisivat, eikä romanttinen rakkaus ole lähtökohtaisesti tai edes usein platonista syvempää.

Aromanttisuus on niin näkymätöntä, ettei suurin osa ihmisistä edes tiedä koko termin olemassaoloa, mutta heillä on silti mielikuva sen merkityksestä. Kiintymyksen tunteiden puuttuminen myöskin yhdistetään usein vääristyneeseen moraalitajuun, mikä on erittäin vahingollista muillekin kuin aromanttisille, sillä kiintymyssuhteiden tai empatiakyvyn puute (jotka voivat esiintyä mm. autistisilla, masentuneilla, trauman seurauksena tai osana tiettyjä persoonallisuushäiriöitä) eivät tee kenestäkään pahaa ihmistä.

Yleisesti romanttista rakkautta tuntematonta ihmistä pidetään (henkilöstä riippuen) lapsellisena, muita hyväksikäyttävänä pelurina tai täysin tunteettomana robottina/psykopaattina/sosiopaattina/[lisää joku muu dehumanisoiva tai ableistinen termi tähän]. Aivan kuin romanttisten tunteiden olemassaolo olisi se, mikä tekee ihmisestä ihmisen.

4. Se on kirjo.

Aromanttisuus ei aina tarkoita täyttä romanttisten tunteiden puuttumista. Jotkut tuntevat romanttista vetoa vain harvoin (grey-aromanttisuus tai harmaa aromanttisuus) tai vain sellaisia ihmisiä kohtaan, joihin heillä on ennestään vahva tunneside (demiromanttisuus), jotkut tuntevat romanttista vetoa, mutteivät tarvitse tai jopa halua tunteillensa vastakaikua (akoiromanttisuus tai lithromanttisuus), joillekin on vaikeaa erottaa romanttista kiinnostusta platonisesta ystävyydestä (quoiromanttisuus tai WTFromanttisuus) ja joillekin näiden raja on erittäin häilyvä.

Vaikka aromanttisuuden kirjolla on monia toisistaan eroteltuja käsitteitä, on täysin okei olla määrittelemättä omaa aromanttisuuttaan. Hypertarkat termit ovat kehittyneet itsetutkiskelun ja itsensä hyväksymisen välineiksi, mutta mitään niistä ei tarvitse liittää itseensä, vaikka joku määritelmä sopisikin.

5. Se ei johda ikuiseen yksinäisyyteen tai onnettomaan elämään.

Yhteiskunnan romanttisille parisuhteille antama painoarvo lähettää vahvan viestin siitä, että ilman sellaista ihminen jää yksin ja elää loppuelämänsä onnettomana. Tämä uskomus on kuitenkin täysin itsensä toteuttava ennustus ja nojaa täysin ydinperhe- ja parisuhdekeskeisiin normeihin. Yhteisöllisyys, kimppa-asuminen ja platonisten ihmissuhteiden vaaliminen läpi elämän ylläpitää aromanttisten lisäksi kaikkien muidenkin henkistä hyvinvointia ja läheisiä sosiaalisia suhteita elämän ehtoopuolella. Tavataan 40 vuoden päästä ristipistokerhossa, mites ois sen jälkeen vaikka pullakahvit ja muistakaa että 29.02.2060 on karkauspäivän pyjamabileet!